Selän, hartian & rintakehän alueen lihaksia
m. trapezius
| Otsikko 1 | Otsikko 3 |
| Lihaksen lähtökohdat (origot): |
-Os occipitale • takaraivoluu; linea nuchalis superior • keskimmäinen niskakaari mediaalisesti -Lig. nuchae • niskaside; processus spinonus C2 – C7 • kaularangan okahaarakkeet C2 – C7 -Processus spinosus Th1–Th12 mon. proc. spinosi • rintarangan okahaarakkeet C2–Th12 |
| Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot): |
-Clavicula • solisluu lateraalisesti -Acromion • olkalisäke -Spina scapulae • lapaluun harju |
| Tehtävät: |
-Lapaluun retraktio (taaksevienti) -Lihaksen yläosa: Lapaluun ja hartian elevaatio (kohottaminen) -Lihaksen alaosa: Lapaluun ja hartian depressio (laskeminen) -Lapaluun lateraalirotaatio (ulkokierto tai ylöskiertyminen), jolloin lapaluun nivelkuoppa kääntyy ylöspäin. -Pään ja niskan extensio (ojennus), molempien puolien supistuessa -Pään ja niskan lateraaliflexio (sivutaivutus), toisen puolen supistuessaToiminnallinen tehtävä: -Hartiarenkaan asennon hallinta yhdessä muiden lihasten, esimerkiksi etummaisen sahalihaksen (m. serratus anterior) kanssa |
| Hermotus: |
-n. accessorius (n. cranialis XI • 11. aivohermo) - nn. spinales, ramus ventrales (C2, C3, C4) |
Kuva xx.xx trapezius lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat (Kuva: Timo Mäki)
Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne
Epäkäslihas saa alkunsa kaikista kaulanikamien okahaarakkeista (C2-C7) sekä kannattajanikaman takakyhmystä (C1), joihin se kiinnittyy vahvan niskasiteen välityksellä. Lisäksi se lähtee kaikista rintanikamien okahaarakkeista ja usein mainitaan myös okahaarakkeiden päällä kulkeva nivelside (lig. supraspinale). Näiden lisäksi epäkäslihaksella on myös lähtökohta takaraivoluusta, jossa sen tarkkana lähtökohtana toimii keskimmäisen niskakaaren mediaalinen osa. Useissa lähdeteoksissa mainitaan takaraivoluun toiseksi lähtökohdaksi myös sen keskellä sijaitseva ulompi takaraivokyhmy (protuberantia occipitalis externa).
Epäkäslihaksen yläosan lihassyyt kulkevat kallonpohjasta alaspäin kohti hartian luita, keskiosa kulkee lähes vaakatasoisessa suunnassa, ja alaosa nousee rintarangan alaosasta ylöspäin kohti lapaluuta. Lihaksen kiinnittymiskohta on yhtenäinen lapaluun harjussa, olkalisäkkeessä ja solisluun ulommassa osassa. On hyvä tietää, että epäkäslihaksen kiinnityskohdat ovat samat kuin hartialihaksen (m. deltoideus) lähtökohdat, ja näillä lihaksilla onkin vahva toiminnallinen yhteys.
Epäkäslihaksen lihasmassa on paksuimmillaan sen yläosassa, kun taas alaosassa se voi olla huomattavasti ohuempi. Tämän lihaksen massa vaikuttaa merkittävästi hartioiden ja niskan muotoon ja ulkonäköön.
Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia
Epäkäslihaksen eri osat mahdollistavat lapaluun liikuttamisen eri suuntiin. Sen yläosa kohottaa lapaluuta, kun taas alaosa vetää sitä alaspäin. Vaikka osilla on erilaiset toiminnot, ne kaikki vetävät lapaluuta ja hartiarengasta taaksepäin sekä lähentävät lapaluuta kohti selkärankaa. Ylä- ja alaosa voivat myös kiertää lapaluuta ylöspäin, mikä kääntää lapaluun nivelkuoppaa ylöspäin ja tehostaa olkanivelen toimintaa.
Epäkäslihas tukee myös olkanivelen toimintaa pitämällä lapaluun paikallaan yläraajan liikkuessa. Tämä tuki mahdollistaa olkaniveltä liikuttavien lihasten, erityisesti loitontavien lihasten, tehokkaan toiminnan. Epäkäslihas on siis keskeinen lihas olkapään vakauden ylläpitämisessä ja monimutkaisten olkanivelen liikkeiden mahdollistamisessa.
Lisäksi lihas ojentaa päätä ja niskaa, kun molemmat puolet supistuvat samanaikaisesti, esimerkiksi vatsamakuulla päätä nostettaessa. Toisen puolen supistuessa, kun hartia pysyy paikallaan, lihas auttaa kaularangan sivutaivutuksessa supistuvan lihaksen puolelle. Toiminnallisesti epäkäslihas vastustaa lapaluuta alaspäin vetäviä voimia, kuten kauppakassia kantaessa. Se on myös tärkeä selän liikkeiden ja ryhdin ylläpitäjä.
Lihaksen heikkous tai toimintahäiriöt, kuten sen hermottavan lisähermon (n. accessorius) vauriot, voivat johtaa hartiarenkaan laskeutumiseen ja kuormittaa olkapäätä liikuttavia lihaksia. Lihasta vahvistavat harjoitteet voivat auttaa ehkäisemään vammoja ja parantamaan ylävartalon ja hartiarenkaan toimintaa.
Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Epäkäslihaksen palpointi on suositeltavaa tehdä asiakkaan ollessa vatsamakuulla. Aloita määrittämällä lihaksen sijainti paikantamalla takaraivoluu, kaula- ja rintanikamien okahaarakkeet, lapaluun harju, olkalisäke ja solisluu. Tämä auttaa hahmottamaan lihaksen kulun ja sijainnin.
Yläosan palpointi on suhteellisen helppoa ja hyvä aloituskohta. Ota pihtiotteella kiinni olkalisäkkeen ja niskan tyven puolivälistä, missä lihasmassa on paksuimmillaan. Pyydä asiakasta kohottamaan hartiaa palpoinnin aikana, jolloin voit tuntea lihaksen jännittyvän. Jatka sitten kohti kallonpohjaa, mikä antaa sinulle käsityksen lihaksen yläosan kulusta. Palpointia lihaksen muissa osissa helpottaa asiakkaan suorittama hartian taaksevientiliike. Keski- ja alaosan palpointiin kannattaa käyttää sormenpäitä.