Selän, hartian & rintakehän alueen lihaksia
m. levator scapulae
| Otsikko 1 | Otsikko 2 |
| Lihaksen lähtökohdat (origot): |
-Processus transversus C1–C4, mon. proc. transversi • kaularangan poikkihaarakkeet C1–C4 |
| Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot): | -Angulus superior scapulae • lapaluun mediaalinen yläkulma |
| Tehtävät: |
-Lapaluun ja hartian elevaatio (kohottaminen) -Lapaluun mediaalirotaatio (sisäkierto tai alaskiertyminen), jolloin lapaluun nivelkuoppa kääntyy alaspäin. -Kaularangan lateraaliflexio (sivutaivutus), lapaluun pysyessä paikallaan |
| Hermotus: | -Plexus cervicalis (C3, 4) & n. dorsalis scapulae (C4, 5) |
Kuva xx.xx levator scapulae lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat (Kuva: Timo Mäki)
Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne
Lapaluun kohottajalihas, joka lähtee kaularangan neljän ylimmän nikaman (C1-C4) poikkihaarakkeista, on pitkänomainen mutta suhteellisen kapea lihas, vain muutaman sormenleveyden kokoinen. Sen lihasrunko kiertyy luonnollisesti lähtö- ja kiinnityskohtiensa välillä, kulkee kaularangan sivuilta niskan tyveen ja hartian takapuolelle. Kaularangan alaosan tasolla lihas on lyhyen matkaa pinnallinen. Lihaksen kiinnityskohta sijaitsee lapaluun sisemmässä eli mediaalisessa yläkulmassa, josta se kulkee alaspäin lapaluun sisäreunaan, noin lapaluun harjun tasolle asti.
Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia
Lapaluun kohottajalihaksen ensisijainen tehtävä on, kuten nimestäkin voi päätellä, lapaluun kohottaminen. Lisäksi lihas työskentelee yhdessä suunnikaslihasten kanssa lapaluun kiertämissä alaspäin, jolloin lapaluun nivelkuoppa kääntyy alaspäin. Lapaluun liikkeet, kuten alaskiertyminen on olennainen osa olkanivelen optimaalista toimintaa, esimerkiksi kun kättä viedään alhaalta selän taakse.
Hartian pysyessä paikallaan lapaluun kohottajalihas tukee myös kaularangan sivutaivutusta, kun se supistuu toispuolisesti, ja avustaa kaularangan ojentamisessa, kun molemmat puolet supistuvat samanaikaisesti. Hartia-alueen liikkeissä lihas toimii synergisesti muiden lihasten, kuten epäkäslihaksen yläosan ja suunnikaslihasten kanssa. Toiminnallisesti se on osana isompaa kokonaisuutta tärkeässä roolissa lapaluun asennon hallinnassa ja hartiarenkaan kannattelussa, mikä vaikuttaa hartioiden ja yläraajojen liikkeisiin ja asentoihin.
Lihakseen liittyviä ongelmia
Lapaluun kohottajalihas on tyypillinen ongelman lähde monille ihmisille. Lihaksen myofaskiaalisista ongelmista johtuva kipu sekä palpaatioarkuus, erityisesti sen kiinnityskohdassa on tyypillinen syy hakeutua manuaaliterapeutin hoitoon. Lihas altistuu ylikuormitukselle erityisesti pitkäaikaisen staattisen jännityksen ja hartiarenkaan virheasennon seurauksena. Tällainen rasitus voi johtua esimerkiksi huonosta työergonomiasta tai toistuvista, yksipuolisista liikkeistä, jotka kuormittavat hartiaseudun lihaksia.
Ennaltaehkäisyssä ja oireiden lievittämisessä korostuvat oikeanlainen lihashuolto ja ergonomisen työasennon merkitys. Asianmukainen ergonomia ja lihasten säännöllinen harjoittelu auttavat vähentämään lihasjännitystä ja parantamaan lihaksen toimintaa, mikä voi vähentää kipua ja kiristyksen tunnetta hartiaseudulla.
Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Lapaluun kohottajalihaksen palpointi onnistuu parhaiten istuma-asennossa. Ensin on tärkeää paikantaa kaularangan ylimpien poikkihaarakkeiden sijainti sekä lapaluun yläkulma, jotta voidaan hahmottaa lihaksen kulku ja sijainti.
Palpointi tulisi suorittaa mahdollisimman vähäisellä lapaluun kohotusliikkeellä, jotta pinnallisempi epäkäslihas ei jännity, mikä voisi hankaloittaa palpointia. Lihas kannattaa palpoida sormenpäillä lihassyiden poikittaissuuntaisesti, jolloin sen lihasrungon voi tuntea pinnallisempien kudosten läpi. Kaularangan sivulta palpoitaessa voi kuitenkin olla hyödyllistä vastustaa kevyesti hartian kohotusliikettä. Lihaksen kiinnityskohdan alueella voi usein tuntua kireyttä ja arkuutta, joka saattaa heijastua laajemmalle alueelle hartioissa, niskassa ja jopa päähän.